27. elokuuta 2011

Ihmeiden ihme; nostan kaivosta vettä

Mitä soi: Pain - Same old song
Mitä joi: Energiajuoma Rockstar. Nomnomnom ~


Ei, ei oltu katsomassa Britney Spearsia xD
Öh, tässä on viikon aikana tapahtunut vaikka mitä. Ensinnäkin koulu sujuu kivasti ja sujuvasti, ainakin vielä kun ei ole mitään kauhiaa stressiä. 8D
Ja sain VIIMEIN Spotifyn luokkakaverilta. JES!

Oltiin siskon kanssa tiistaina katsomassa Dir en Greytä. Niin. Mietin vieläkin, mitä ihmettä minä siellä tein, kun en musiikista tykkää, eikä bändissä itsessääkään ole ihan kauhiasti mitään silmän iloa. Keikka tosin oli tosi mahtava, kun Dir en Grey ON hyvä livebändi. Ei siitä mihinkään pääse. Mahtavaa energiaa ja muutenkin, ah ~ 8D
... mutta musiikki oli vielä kamalampaa kuin ennen, vaikka tykkäsinkin kuitenkin kolmesta kappaleesta xD

Tosin, keikan jälkeen myöhästyttiin viimeisestä junasta kotiopäin ja hengailtiin yön yli Helsingissä. Ugh. Onneksi ei ollut kylmä 8D
Niin ja käytiinpähän katsomassa eduskuntataloa ja tuomiokirkkoa xD
Kaikki näyttää niin paljon edustavammalta pimeässä.

Nyt sitten tulin venetsialaisiksi kotiin, kun pitää vielä roudata vähän lisää tavaraa takaisin toiselle paikkakunnalle, että olisi muutakin tekemistä kuin netissä roikkumista.
Kävi tosiaan ilmi, että paikkakunnalla on vain yksi kaveri neljästä, joten porukkamiitinki ei onnistunut ;_;
Nooooh, eiköhän meillä ole kivaa pienemmälläki porukalla! 8D

18. elokuuta 2011

Tapaaminen on vain eroamisen alku

Mikä soi: Abney Park - Death of the Hero
Mitä syö / juo: Kynsiä :B 

Huh huh! Olipa se kova homma muuttaa LiveJournalilta tänne. Tosin olen edelleen Livejournalin soihdun kantaja, mutta koska tämä on helpompi käsitellä, ajattelin siirtää suomenkielisen blogini kokonaan Bloggerin puolelle.

Mutta jos vanhat merkit pitää paikkansa niin... niin no, täällä tulee olemaan äärimmäisen hiljasta, kun mää mihinkään blogiin muista kirjottaa xD
No jaa, onpahan olemassa, ainakin siihen asti kunnes saan nakuteltua kotisivut kuntoon. Siihen saattaa mennä hetki, kun en ole löytänyt vieläkään mitä inspiroivaa ympäristöä tästä solukämpästä. RUAH!
Ehkä sitten osaan asettua aloilleni kun saan kaikki kamani tänne.

Niitä aikoja odotellessa... auttaisikohan siskon filosofia tähän:
"Kämppä ei tunnu kodilta ennen kuin siellä on kunnolla siivonnu."

Tahdon vielä sanoa, että fanitan tuota latoa koko sydämestäni. Siinä on jotain salaperäisen kiehtovaa aina kun kävelee ohi. Jämähdän melkein joka kerta tuijottelemaan sitä. Mun mahtavat kuvaustaitoni ei anna sille oikeutta. Komia se silti on ~